- Lakiasiat
Hankintalakia uudistetaan 2022 – Hankinta-Suomi tarjoaa työkaluja julkisiin hankintoihin
Lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista – arkisemmin hankintalakia – ollaan uudistamassa. Uudistuksessa painotetaan laadun osuutta, ympäristöystävällisyyttä ja vastuullisuutta hankinnoissa. Vaikuttavat julkiset hankinnat -toimenpideohjelma eli Hankinta-Suomi puolestaan rakentaa hankintayksiköille työkaluja tarjouskilpailujen kehittämiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan hankintalain muuttamista. Valmistelutyön tavoitteena on edistää sosiaalisten, ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista julkisten hankintojen kautta.
”Hankintalain uudistuksessa painopisteenä ovat hankintojen ympäristöystävällisyys ja vastuullisuus. Lisäksi tavoitteena on painottaa laadun osuutta hankinnoissa aiempaa voimakkaammin”, kertoo teollisuusneuvos Eeva Vahtera työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Teollisuusneuvos Eeva Vahtera
Eeva Vahtera muistuttaa, että hankintojen suunnittelussa päätäntävalta on hankintayksiköillä: ”Ne päättävät, miten tarjouskilpailut muotoillaan ja miten esimerkiksi eri vertailuperusteita asetetaan.”
Nykyisin jokainen hankintayksikkö arvioi itse julkiset hankintansa kokonaistaloudellisuuden kriteerein.
”Lainsäädännön uudistustyössä arvioinnin voisi viedä kansantalouden tasolle”, toteaa Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski. ”Silloin hankinnan kokonaistaloudellisuuden arvioinnissa huomioitaisiin myös yrityksen Suomeen maksamat palkat, kaikki verot ja muut välilliset vaikutukset. Hankintahinnaltaan hieman kalliimpi tuote voi olla julkisen talouden näkökulmasta selvästi kannattavampi ja merkitys kansantaloudelle suurempi.”
Huoltovarmuuden turvaaminen osana muutosta
Kansallisen huoltovarmuuden turvaaminen on puhuttanut Suomen Tekstiili & Muoti ry:ssä ja liiton jäsenyrityksissä.
”Suomalaiset tekstiilialan yritykset tuottavat työ-, virka- ja suojavaatteita sekä varusteita. Yritykset palvelevat esimerkiksi terveydenhuoltoa, Puolustusvoimia ja muita viranomaisia”, toteaa Niinikoski. ”Koronavirusaikana koko Eurooppa havahtui huomaamaan suojavarustetuotannon merkityksen sekä niiden tuotantoketjun raaka-aineista valmiiksi tuotteiksi ja käyttöön asti.”
Huoltovarmuuskeskustelua jatketaan kevään 2022 aikana. Pohdittavana on, miten hankintojen arviointiin sisällytetään huoltovarmuuteen liittyvät vaatimukset.
”Huoltovarmuus on osa taloudellisen kestävyyden arviointia. On tärkeä miettiä, miten huoltovarmuuden asettamat vaatimukset huomioidaan hankintamalleissa tai miten varmistetaan, että Suomessa saadaan nopeasti hankittua laadukkaita suojavarusteita huoltovarmuuden tarpeisiin”, toteaa Vahtera.
Hankinta-Suomi tuo hankintalain muutokset käytäntöön
Pelkästään hankintalakia muuttamalla uudet toimintatavat eivät siirry käytäntöön.
”Valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva Hankinta-Suomi edistää julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja julkisen talouden kestävyyttä”, työ- ja elinkeinoministeriön Eeva Vahtera kertoo.
Hankinta-Suomi tuottaa konkreettisia julkisten hankintojen työkaluja, joilla uudet käytännöt tuodaan esimerkiksi valtion, kuntien ja seurakuntien hankintayksiköiden ulottuville. Yrityksille ja järjestöille avautuu samalla mahdollisuuksia uudenlaisiin kumppanuuksiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin.
Hankinta-Suomessa on jo 430 osallistujaa eri puolelta Suomea, erilaista taustoista ja rooleista. Hankinta-Suomen alaisuudessa toimii kahdeksan teemaryhmää, joissa hankintojen asiantuntija ja yritykset käyvät vuoropuhelua hankintamenettelyjen kehittämiseksi.
Suomen Tekstiili & Muoti ry:n jäsenyritysten kannattaa Eeva Vahteran mukaan hakeutua näiden teemaryhmien keskusteluihin. ”Niissä voi tuoda esiin alan markkinatilannetta ja nostaa esiin asioita, jotka eivät hankinnoissa toimi. Näin voidaan parantaa hankintayksiköiden käyttämiä työkaluja, kuten hankintaoppaita”, kertoo Vahtera.