Osaamisselvitys: Tekoälyn ja digitaalisten työkalujen osaamistarve nousee vauhdilla, tuotannon tekijöistä suuri huoli

Suomen Tekstiili & Muodin osaamisselvitykseen vastanneista yrityksistä 60 %:lla on haastavaa löytää osaavaa työvoimaa tällä hetkellä. Erityisen vaikeaa on löytää osaajia vaativiin tuotannon tehtäviin, kuten ompeluun ja kaavoitukseen, sekä myyntiin ja markkinointiin. Vaikeuksissa korostuvat alueelliset erot.

Monen tekstiili- ja muotialan yrityksen tuotevalikoima koostuu erikoistuotteista, jotka vaativat myös erikoisosaamista. Esimerkiksi monia tuotannon erikoislaitteita tai tuotantomenetelmiä ei käydä läpi alan koulutuksessa.

”Tekstiili- ja muotialan ammatillinen perustutkinto tarjoaa edelleen laajan kattauksen tutkinnon osia alalle, myös teolliseen tuotantoon, mutta nämä ovat harvoin oppilaitoksissa tarjolla tai opiskelijat eivät valitse niitä suoritettavaksi. Esimerkiksi tekstiilien teolliseen tuotantoon liittyvä osaaminen uhkaa todella kadota suomalaiselta koulutuskentältä ja jäädä vain yritysten sisäisesti siirrettäväksi eteenpäin”, kertoo osaamisen ja vetovoiman asiantuntija Auri Kohola Suomen Tekstiili & Muodista.

STJM:n jäsenyritys Finnsvala Oy valmistaa Kärsämäellä teknisiä alusasuja ja lämpökerrastoja työllistäen noin 30 ihmistä. Toimitusjohtaja Onerva Aakon mukaan suomalaisen tekstiili- ja muotialan suurin uhka ei ole tällä hetkellä kysynnän puute, vaan osaajien puute. Koulutettujen teollisten ompelijoiden löytäminen on ollut erittäin haasteellista 71-vuotiaalle yritykselle.

”Tilanne on johtanut siihen, että olemme joutuneet hakemaan tuotannon työvoimaa Suomen ulkopuolelta, myös kolmansista maista. Syynä ei ole halvempi työvoima, vaan yksinkertaisesti se, ettei kotimaasta löydy riittävästi tehtäviin koulutettuja osaajia. Uusien työntekijöiden kouluttaminen täysin alusta alkaen yrityksen omin voimin on hidasta, kallista ja sitoo merkittävästi resursseja”, kertoo Aakko.

”Suomessa puhutaan paljon kotimaisen valmistuksen merkityksestä ja teollisuuden kasvusta. Jos nämä tavoitteet halutaan saavuttaa, on varmistettava myös osaajien saatavuus. Ilman toimivaa koulutuspolkua ja alan osaajien määrätietoista kehittämistä kotimaisen tekstiili- ja vaatetusteollisuuden kasvumahdollisuudet jäävät väistämättä rajallisiksi”, Aakko jatkaa.

Samaan aikaan kasvava joukko, nyt noin neljännes kyselyyn vastanneista, kertoo, että osaavaa työvoimaa on hyvin saatavilla. Heikko talouden tilanne on jäädyttänyt osalla yrityksistä rekrytoinnit ja yleinen työllisyystilanne on helpottanut monen kohdalla osaajien saatavuutta.

Digitalisaation ja tekoälyratkaisujen hyödyntäminen yhä keskeisempi osa alan liiketoimintaa

Tekoäly ja digitaaliset työkalut nimetään kyselyssä selkeästi yleisimmäksi lisäkoulutustarpeeksi yritysten nykyiselle henkilöstölle. Se on myös toiseksi yleisin osaamistarve yritysten rekrytoinneissa seuraavan viiden vuoden aikana. Teema linkittyy monissa vastauksissa erityisesti digitaalisen myynnin kasvattamiseen ja kehittämiseen.

Suomen suurimpiin tekstiili- ja muotialan yrityksiin kuuluvan Reiman liikevaihdosta yli 80 % prosenttia tulee viennistä. Vahvasti kansainvälisillä markkinoilla toimiva yritys panostaa aktiivisesti henkilöstön digitaalisen osaamisen kehittämiseen.

Reiman Global People & Culture Managerina työskentelevän Mari Shemeikan mukaan digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen ovat Reiman toiminnan kehittämisen keskiössä – ne mahdollistavat skaalautuvan kansainvälisen liiketoiminnan, paremman asiakasymmärryksen ja tehokkaammat prosessit. Tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi datan analysoinnissa, kysynnän ennakoinnissa, asiakaspolun kehittämisessä sekä digitaalisen myynnin kasvun tukena.

”Tämä näkyy myös henkilöstömme arjessa: tekoäly tukee esimerkiksi sisällöntuotantoa, analytiikkaa, asiakaspalvelun ratkaisuja ja päätöksentekoa, jolloin asiantuntijat voivat keskittyä enemmän arvoa tuottavaan työhön ja luoviin tehtäviin. Panostamme henkilöstön jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen, jotta pystymme hyödyntämään uusia digitaalisia ratkaisuja täysimääräisesti myös tulevaisuudessa”, kertoo Shemeikka.

Toimiala turvaa suomalaista kriisinkestävyyttä ja luo potentiaalia talouskasvulle

Tekstiili- ja muotiala on läsnä jokaisen suomalaisen arjessa joka päivä. Suomen Tekstiili & Muodin jäsenyritykset työllistävät noin 5 800 ihmistä Suomessa, joista noin puolet työntekijöinä tuotannon tehtävien parissa. Vaatteiden, asusteiden ja sisustuksen lisäksi tekstiilit ovat tärkeä osa mm. terveydenhoitoa, rakentamista, liikennevälineitä ja hygieniatuotteita.

Suomen Tekstiili & Muodin jäsenyritykset valmistavat Suomessa esimerkiksi arkivaatetusta, työ- ja harrastevaatteita, kodintekstiilejä, ballistisia suojaimia, vaippoja, pyyhintätekstiilejä, lujitetekstiilejä, suodatinkankaita ja kulkuneuvojen tekstiiliosia.

Suomen talouskasvun keskeisimpiä esteitä on tuottavuuden kasvun pysähtyminen. Tekstiili- ja muotiala voi vastata tähän kehittämällä korkeamman arvonlisäyksen kuluttaja- ja brändituotteita. Takamatkamme kuluttajaymmärryksessä, kaupallistamisessa sekä kuluttajabrändeissä on otettava kiinni, jos haluamme saada Suomeen uusia kasvun lähteitä ja vientituotteita.

Alan osaamisen ja koulutuksen ylläpitäminen on tärkeää paitsi yritysten menestymisen ja kasvumahdollisuuksien vuoksi, myös Suomen huoltovarmuuden kannalta. Tekstiiliala tuottaa hengelle, terveydelle ja turvallisuudelle kriittisiä tuotteita. Jotta se voi tehdä osuutensa huoltovarmuuden ylläpidosta, on pidettävä huolta eurooppalaisesta ja kotimaisesta tuotannosta sekä osaamisesta.

Toimiala tarvitsee menestyäkseen osaajia, joilla on käytännön ymmärrystä alasta, sen tuotteista ja liiketoiminnasta. Vuoropuhelu yritysten ja oppilaitosten kesken on ensiarvoisen tärkeää, ja tätä Suomen Tekstiili & Muoti on mukana edesauttamassa.

”Ammatillisen koulutuksen, kuin myös korkea-asteen, kehittäminen työelämälähtöisesti on tärkeä keino kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi. Työllistymiseen riittävän osaamisen varmistaminen, joustavien koulutusmallien kehittäminen, opiskelijoiden kohtauttaminen monialaisesti opintojen aikana sekä pitkäjänteinen jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittäminen ovat hyviä esimerkkejä tästä”, muistuttaa STJM:n Auri Kohola.

Suomen Tekstiili & Muoti toteuttaa osaamisselvityksen jäsenistölleen kahden vuoden välein. Kyselyssä kartoitetaan lyhyen aikavälin osaamistarpeita. Vuoden 2026 kyselyyn vastasi 48 liiton jäsenyritystä. Tutustu myös vuosien 2024, 2022 ja 2020 kyselyiden tuloksiin.