Tuore tutkimus: Suomessa syntyy 85,77 miljoonaa kiloa poistotekstiiliä vuodessa

Suomen ympäristökeskuksen ja Turun ammattikorkeakoulun tuore selvitystyö päivittää tietoa tekstiilien kulutuksesta ja poistotekstiilien määristä. Yleisistä odotuksista poiketen tekstiilien kulutuksessa ja poistotekstiilien määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. 

Suomalaisten tekstiilien ja vaatteiden kulutus on pysynyt samalla tasolla lähes 10 vuotta. Uusien tekstiilituotteiden kokonaiskulutus kotitalouksissa, julkisella sektorilla ja yrityksissä oli keskimäärin 11,3 kg per suomalainen vuonna 2019. Vuonna 2012 vastaava luku oli 11 kiloa.

Tämä käy ilmi juuri julkaistusta Tekstiilivirrat Suomessa -hankkeesta. Kartoitus oli odotettu ja tarpeellinen, sillä Suomessa ei ole tilastotietoa tekstiilien kulutuksesta tai poistotekstiilien määristä.

”Yleinen oletus on, että tekstiilien kulutus lisääntyy jatkuvasti. Globaalisti tarkasteltuna näin onkin. Selvitystyön tulokset ovat kuitenkin hyvin linjassa sen tiedon kanssa, että suomalaisten vaatteisiin käyttämissä rahamäärissä ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Satumaija Mäki.

Vaatteiden ja kodintekstiilien lisäksi selvitystyössä huomioitiin tällä kertaa myös teollisuuden tekstiilivirrat. Tekstiilien kokonaiskäyttö selvitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa, ja se oli selvityksen mukaan 130,8 miljoonaa kiloa vuonna 2019. Käytöstä puolestaan poistettiin tekstiilejä yhteensä 85,77 miljoonaa kiloa.

”Yrityksiltä ja teollisuudesta syntyvien tekstiilivirtojen huomioiminen selvityksessä on mielestäni erittäin tärkeä kehitysaskel. Toivoisin, että tulevaisuudessa määristä saataisiin myös säännöllisempää seurantaa”, sanoo Mäki.

Erilliskeräys on lisääntynyt, mutta 60 % poistotekstiilistä päätyy edelleen polttoon

Suomessa on tehty pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyötä tekstiilien kierrätysekosysteemin luomiseksi ja kierrätysratkaisujen kehittämiseksi. Työ näkyy myös selvitystyön tuloksissa, sillä jo noin 44 % kotitalouksien hankkimista tekstiileistä päätyi poistotekstiilien erilliskeräykseen vuonna 2019. Kasvua vuodesta 2012 on peräti 39 %.

Tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoite tulee voimaan koko EU-alueella vuodesta 2025 alkaen. Suomessa erilliskeräys on käynnistymässä jo vuodesta 2023 alkaen.

”Meillä on mielestäni hyvät valmiudet erilliskeräyksen toteuttamiseen. Julkisen jätehuollon toimijat ja yritykset ovat tehneet hyvää ja menestyksekästä yhteistyötä tekstiilien kiertotalousekosysteemin kehittämiseksi. Pohjoismaiden ensimmäisen poistotekstiilien jalostuslaitoksen toiminta käynnistyy tänä vuonna Paimiossa. Uskon, että tulevaisuudessa Suomella on erinomainen mahdollisuus tarjota kierrätysratkaisuja myös kansainvälisille markkinoille. Pelkkä poistotekstiilien keräys ei kuitenkaan riitä, vaan eri tekstiilijakeille täytyy löytyä myös riittävästi hyödyntäjiä”, sanoo Mäki.

Selvitystyön mukaan poistotekstiilejä kertyi Suomessa yhteensä 85,77 miljoonaa kiloa vuonna 2019. Tästä vietiin ulkomaille 18 %. Loput jäivät kotimaahan uudelleenkäyttöön tai hyödynnettäväksi materiaalina tai energiana. Kaatopaikalle tekstiilejä ei ole saanut toimittaa enää vuoden 2016 jälkeen, mutta noin 60 % kaikesta poistotekstiilistä päätyi edelleen polttoon.

”Hukkaamme edelleen valtavan määrän rahanarvoista materiaalia, joka voitaisiin hyödyntää joko kierrättämällä uudestaan kuiduiksi tai uusien tuotteiden raaka-aineeksi muilla teollisuuden aloilla. Ominaisuuksiensa puolesta tekstiilit soveltuvat moniin eri käyttötarkoituksiin, joten uusia rohkeita innovaatioita kierrätyskuitujen hyödyntämiseen kaivataan edelleen”, sanoo Mäki.

Suomen tekstiilivirtojen selvitystyön ovat tehneet Suomen ympäristökeskuksen, Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Jätehuollon asiantuntijat. Suomen Tekstiili & Muoti ry osallistui selvitystyön rahoittamiseen.

Selvityksen tiedot on kerätty vuodelta 2019. Edellinen selvitys perustui vuoden 2012 tietoihin.

Tutustu Tekstiilivirrat Suomessa -selvitykseen Turun ammattikorkeakoulun verkkosivuilla.

Lue myös: