- Puheenvuoro
- Vastuullisuus & kiertotalous
Jokaisen päivän pitäisi olla kiertotalouspäivä
Kiertotalous tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle tekstiiliteollisuudelle, mutta onnistuminen edellyttää systemaattista tukea ja yhteisiä ponnistuksia eri toimijoilta, kirjoittaa Emilia Gädda.
Tänään (8.10.) vietetään kansainvälistä tekstiilien kiertotalouspäivää (World Circular Textiles Day). Päivän tarkoituksena on nostaa esiin tekstiili- ja muotialan välttämätön tarve siirtyä kohti kestävämpiä ja kiertotalouteen perustuvia toimintamalleja. Päivä tarjoaa erinomaisen tilaisuuden pohtia suomalaisen alan nykytilannetta sekä arvioida tekstiilien kiertotalouden tulevaisuutta.
Kiertotalouden tarve näkyy avaruudesta käsin
Maailmassa tuotetaan vuosittain noin 100 miljardia vaatekappaletta. Näistä vaatteista jopa kolme viidesosaa poltetaan tai viedään avaruuteen asti näkyville kaatopaikoille vuoden sisään niiden valmistamisesta. On häkellyttävää ajatella, että vuosittain noin 60 miljardia vaatekappaletta poistuu kiertokulusta ennen kuin niitä on edes käytetty kunnolla. Näiden lukujen valossa jokaisen päivän tulisikin olla kiertotalouspäivä.
Suomalainen tekstiili- ja muotiala on edistänyt aktiivisesti tekstiilien kiertotaloutta jo vuosien ajan konkreettisilla toimilla (lue mm. täältä, täältä, täältä ja täältä). Suomalaisten toimijoiden kädenjälki ulottuukin kansainvälisiin keskusteluihin ja hankkeisiin, jotka pyrkivät vauhdittamaan kiertotaloutta globaalisti.
Suomalaiset yritykset panostavat kiertotalouteen
Suomen Tekstiili & Muoti ry:n (STJM) kesällä 2024 tekemä kysely kertoo, että lähes 60 prosenttia suomalaisista tekstiili- ja muotialan yrityksistä keskittyy tuotteiden elinkaaren pidentämiseen. Tämä näkyy panostuksina huolto- ja korjauspalveluihin sekä tuotteiden uudelleenkäyttöön. Uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttö suunnittelussa ja valmistuksessa on toinen keskeinen periaate, johon yritykset panostavat yhä enemmän.
Resurssitehokkuus ja kierrätys ovat myös vahvasti läsnä alalla – yli puolet yrityksistä ilmoittaa keskittyvänsä näihin. Vaikka jakamistalous ja -alustat sekä tuote palveluna -mallit eivät ole vielä saavuttaneet suurta suosiota, ne edustavat mielenkiintoisia kasvusuuntia alalla. Näiden mallien yleistyminen antaisi kuluttajille mahdollisuuden käyttää tuotteita ilman omistamista ja näin lyhentäisi niiden käyttämättömänä oloa.
On kuitenkin huomionarvoista se, että noin 16 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ei vielä keskity kiertotalousmalleihin lainkaan. Tämä osoittaa, että vaikka monilla alan toimijoilla on selkeä visio kiertotalouteen siirtymisestä, muutos ei ole kaikkialla yhtä nopeaa.
Nykyiset rakenteet tukevat lineaarista taloutta
Vaikka suomalainen tekstiiliala on sitoutunut kiertotalouden periaatteisiin, siirtyminen lineaarisesta taloudesta, jossa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois, ei ole yksinkertaista. Olemassa olevat rakenteet – aina sääntelystä materiaaleihin ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen – asettavat haasteita. Lineaarisen talouden tarpeisiin rakentunut sääntely ei myöskään tue kiertotalousmalleja, ja yritykset kamppailevat usein kannattavuuden kanssa siirtymävaiheessa.
Rahoituksen saatavuus, infrastruktuurin kehittäminen sekä verokannustimet ovat keskeisiä elementtejä, jotka mahdollistaisivat investoinnit kiertotalousratkaisuihin. Tässä julkisen vallan ja yritysten tiiviillä yhteistyöllä on valtava merkitys. On myös tärkeää jatkaa osaamisen kehittämistä sekä rakentaa uusia yhteistyöverkostoja, joiden kautta parhaat käytännöt leviävät laajasti alalle. Lisäksi kuluttajien tietoisuuden lisääminen kiertotaloudesta on välttämätöntä, jotta he voivat tehdä kestävämpiä ja fiksumpia valintoja.
Uudistuva tekstiiliala on valmis ottamaan haasteen vastaan
Kiertotalous haastaa perinteisen lineaarisen talousmallin ja luo tilaa kestävämmille, pitkäkestoisemmille ratkaisuille ja palveluille. Tekstiili- ja muotialan osalta tämä tarkoittaa uusia tapoja valmistaa, kuluttaa ja kierrättää – niin yrityksille kuin kuluttajillekin. Samalla se tarjoaa Suomelle mahdollisuuden olla suunnannäyttäjä maailmalla.
Vaikka monilla yrityksillä on jo merkittäviä aloitteita ja suunnitelmia, täyden potentiaalin saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Taloudellisesti kiertotalousmallit eivät vielä tuota suuria summia, mutta yritykset näkevät niiden arvon tulevaisuudessa kasvavana. Tämä optimismi on hyvä merkki siitä, että ala on valmis kohtaamaan haasteet ja ottamaan kiertotalouden osaksi jokapäiväistä liiketoimintaa. Kysymys kuuluukin: Onko yhteiskuntamme valmis tarttumaan haasteeseen ja tekemään jokaisesta päivästä kiertotalouspäivän?
Emilia Gädda
Johtava asiantuntija, vastuullisuus & kiertotalous