Hamppu
Hamppukuitua saadaan Cannabis sativa -kasvin rungosta. Kasvin runko tuottaa kahdenlaista kuitua: varresta saatavia pitkiä kuituja ja ytimestä saatavia lyhyitä kuituja.
Kuidun raaka-aine ja valmistustavat
Hamppukuitua saadaan Cannabis sativa -kasvin rungosta. Kasvin runko tuottaa kahdenlaista kuitua: varresta saatavia pitkiä kuituja ja ytimestä saatavia lyhyitä kuituja. Hamppu kerätään kukinnan päädyttyä, jolloin kasvi on kasvanut täyteen pituuteensa, jopa 3–4,5 metriä pitkäksi. Hampun valmistuksen vaiheet ovat hyvin samankaltaiset kuin pellavalla. Korjuun jälkeen varret yleisimmin keto- tai vesiliotetaan, kuivataan, loukutetaan ja lihdataan.
Tärkeimmät tuottajamaat ja osuus globaaleista kuitumarkkinoista
Hamppukuidun arvioitu kokonaistuotanto oli noin 174 027 tonnia vuonna 2020. Hampun osuus maailman kuitutuotannosta on alle 0,2 prosenttia. Hampun tärkeimmät tuottajamaat ovat Kiina, Pohjois-Korea ja Alankomaat.
Kuidun ominaisuudet ja käyttökohteet
Hamppukuidulla on luonnonkuiduista paras UV-suojaus. Hamppukuidut ovat pitkiä, vahvoja ja kestäviä, ja ne muistuttavat tunnultaan ja ulkonäöltään pellavaa. Pellavaan verrattuna hampun valonkestävyys on kuitenkin huonompi, ja se on myös karkeampi ja vähemmän taipuisa kuitu.
Hamppu on monipuolinen kuitu, ja sitä voidaan käyttää vaatteiden, kenkien, kodintekstiilien, mattojen ja verhoilukankaiden tuotannossa. Hamppua käytetään tarkoituksiin, joissa vaaditaan hyvää märkälujuutta, joten hamppu soveltuu hyvin muun muassa köysiin, purjeisiin, peitteisiin, paloletkuihin ja säkkeihin.
Tuotannon vastuullisuusnäkökulmat
Hamppua pidetään varsin vastuullisena tekstiilikuituna, sillä sen tuotannolla on vain vähän negatiivisia ympäristövaikutuksia. Hamppu on nopeakasvuista, eikä sen viljely ei vaadi keinotekoisten lannoitteiden tai torjunta-aineiden käyttöä. Lisäksi se vaatii hyvin vähän vettä kasvaakseen. Hampun katsotaan myös olevan maaperää uudistava kasvi.
Kuten muillakin runkokuiduilla, hampun tuotannon merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät kuiduntuotannon liuotusprosessiin. Hampun tuotanto ja jatkokäsittely ovat usein myös hyvin työvoimavaltaista, joten mahdollisten ympäristö- ja ihmisoikeusriskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy vaativat yrityksiltä erityistä huolellisuutta.